Vesivoima Suomessa
Lyhyesti: Vesivoima kattaa noin 15–17 % Suomen sähköntuotannosta, mutta sen merkitys on osuutta suurempi: se on Suomen tärkein säätövoima. Vesivoimaa voidaan säätää nopeasti ylös ja alas, mikä tasapainottaa sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelua – etenkin tuulettomina pakkaspäivinä.
Vesivoima on Suomen vanhin merkittävä uusiutuva sähköntuotantomuoto ja järjestelmän tasapainottaja. Tässä analyysissä käymme läpi vesivoiman osuuden, säätövoimaroolin ja tuotannon vaihtelun.
Vesivoiman osuus
Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli noin 17 % vuonna 2024 ja noin 15 % vuonna 2025. Vuosittainen tuotanto on tyypillisesti 13–15 TWh ja vaihtelee selvästi vesitilanteen mukaan – sateisina vuosina tuotetaan enemmän, kuivina vähemmän.
Vuonna 2024 tuulivoima ohitti vesivoiman, joten vesivoima on nykyään Suomen kolmanneksi suurin tuotantomuoto. Osuus ei kuitenkaan kerro koko tarinaa.
Lähteet: Tilastokeskus, Energiateollisuus ry, Fingrid.
Säätövoima – järjestelmän tasapainottaja
Vesivoiman tärkein rooli on toimia säätövoimana. Toisin kuin ydinvoima, vesivoimaa voidaan säätää nopeasti ylös ja alas kulutuksen ja muun tuotannon mukaan. Kun tuuli tyyntyy tai aurinko laskee, vesivoima paikkaa vajetta hetkessä.
Vesivoima Suomessa: joet ja rajoitteet
Suurin osa Suomen vesivoimasta tuotetaan pohjoisen suurissa joissa, kuten Kemijoella ja Oulujoella. Suomen vesivoiman säätövara on kuitenkin pienempi kuin Ruotsin ja Norjan suurissa allasvoimaloissa, joiden varastoaltaat ovat moninkertaiset.
Uutta vesivoimaa ei juuri rakenneta: parhaat paikat on jo otettu käyttöön, ja monet jäljellä olevat kosket on suojeltu ympäristösyistä. Vesivoiman rooli onkin ennen kaikkea olemassa olevan kapasiteetin hyödyntäminen joustavana säätövoimana.
Lähteet: Fingrid, Tilastokeskus, Vattenfall.