Biomassa ja CHP
Lyhyesti: Biomassa eli bioenergia kattaa noin 11 % Suomen sähköntuotannosta, ja suuri osa siitä syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP). Polttoaineina käytetään pääosin puuperäisiä polttoaineita kuten metsäteollisuuden sivuvirtoja, haketta ja mustalipeää. Bioenergia on joustavaa ja sääriippumatonta.
Bioenergia on Suomen suurin uusiutuva lämmöntuotantomuoto ja merkittävä sähköntuottaja. Tässä analyysissä käymme läpi biomassan osuuden, CHP-yhteistuotannon ja polttoaineiden kestävyyden.
Biomassan osuus sähköntuotannosta
Biomassalla tuotettiin noin 11 % Suomen sähköstä vuonna 2024. Bioenergia on sääriippumatonta ja joustavaa, mikä täydentää hyvin vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimaa. Polttamalla tuotetun sähkön kokonaismäärä on kuitenkin laskenut, kun fossiilisia polttoaineita on korvattu ja sähköä saadaan yhä enemmän tuulesta.
Lähde: Energiateollisuus ry (Sähkövuosi 2024).
CHP – sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Suuri osa biomassasähköstä syntyy sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP, Combined Heat and Power). Samassa laitoksessa tuotetaan yhtä aikaa sähköä ja kaukolämpöä tai teollisuuden prosessihöyryä.
Yhteistuotanto on energiatehokasta, koska prosessissa syntyvä lämpö ei mene hukkaan vaan hyödynnetään lämmityksessä. Kaupunkien kaukolämpö ja metsäteollisuuden laitokset ovat tyypillisiä CHP-tuottajia. Tämä tekee bioenergiasta erityisen järkevää Suomen kylmässä ilmastossa, jossa lämmöntarve on suuri.
Polttoaineet ja kestävyys
Biomassan polttoaineet ovat Suomessa pääosin puuperäisiä: metsäteollisuuden sivuvirtoja, haketta, kuorta ja mustalipeää (sellunkeiton sivutuote). Koska polttoaine on uusiutuvaa ja usein kotimaista, bioenergia parantaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.